Viron Taidemuseon aukioloajat:
Ti-Ke 11.00-18.00
To 11.00-20.00
Pe-Su 10.00-18.00
KUMUn poikkeusaukioloajat vuonna 2019 löydätte täältä.
Liput kaikkiin näyttelyihin maksavat aikuisille 8€, alennusryhmäläisille 6€ ja perhelippu 16€. Nykytaiteen näyttelyyn hinta on aikuisille 4€, alennuslippulaisille 3€ ja perhelippu 8€. Jos olette aikeissa kiertää useammankin museon, niin kannattaa harkita Tallinna Kortin hankintaa, sillä tuolla kortilla pääsee ilmaiseksi muun muassa tähän museoon sekä myös kaikkiin muihin Viron Taidemuseon yksiköihin.
Samalla reissulla Kadriorgin puistoon kannattaa myös käydä katsomassa Rusalka-patsasta, Kadriorgin Palatsia ja Mikkelin Museota. Tuonne myydään yhdistelmälippuja, joiden hinnat löydätte ohesta:
Yhdistelmälippu
Aikuiset 20 € | Perhelippu 40 €
(Taidemuseo Kumu, Kariorgin taidemuseo ja Mikkelin museo)
Aikuiset 12 € | Perhelippu 24 €
Aikuiset 8 € | Alennuslippu 6 € | Perhelippu 16 €
Viron taidemuseon yksiköt Tallinnan vanhassakaupunkissa (Nigulisten museo ja Adamson-Ericin museo) Aikuiset 10 € | Perhelippu 20 €
Neljä kertaa vuodessa KUMUssa on niin sanotut “Euron-päivät”, jolloin pääsylippu maksaa yhden euron. Tänä vuonna nuo keskiviikot ovat 7. maaliskuuta, 30. toukokuuta, 5. syyskuuta sekä 5. joulukuuta. Tämän lisäksi Museoyönä (18-19. toukokuuta) KUMU:un on ilmainen sisäänpääsy.
Kumussa tulee käytyä usein kun ollaan Tallinnassa. Erinomaisia näyttelyitä koko ajan. Ympäristö on myös viehättävä ja kaksi muuta käyntikohteita samalla alueelle eli Kadriorgin palatsi ja Mikkelin museo.
Harvemmin näyttelyn kuvailun voi tiivistää yhteen sanaan: iloinen. Taidemuseo Kumun Art déco -tyylistä kertova syysnäyttely Tallinnassa on tällainen hyvän mielen näyttely.
Hilpeä jazzmusiikki tavoittaa korvat heti näyttelyyn astuessa. Kahdeksankymmentä mallinukkea on puettu 1920-luvun muotiluomuksiin, joita spottivalot valaisevat. Seinillä riippuu muotokuvia ja valokuvia voimakkaasti ehostetuista kohtalokkaista tai hymyilevistä naisista.
Vitriinit pullistelevat asusteita, pieniä iltalaukkuja, otsan peittäviä helmikoristeisia hattuja, savukkeenpidikkeitä, puuterirasioita, koristeellisia viuhkoja, pitkiä helmiä ja rintaneuloja.
Kuka
Aleksandr Vassiljev
Muotikeräilijä syntyi Moskovassa 1958.
Julkaissut yli 40 kirjaa muodista ja muodin historiasta.
Tuottanut dokumenttielokuvia.
Työskennellyt myös lavastajana, sisustussuunnittelijana ja opettajana.
Venäläisen muotikeräilijä Aleksandr Vassiljevin kokoelmista koottu näyttely on kulttuurihistoriallinen aikamatka 1920-lukuun ja sukellus tyylikkäästi pukeutuneen naisen vaatekaappiin.
Se kertoo siitä, miten suuri muutos tapahtui, kun 1920-luvulla elänyt nainen riisui vyötäröltään korsetin, joka kuristi vielä edeltävän suuren tyylisuunnan, Belle Époquen, naisen uumaa.
Vallankumous muodissa oli vahvasti sidoksissa yhteiskunnallisiin tapahtumiin. Ensimmäinen maailmansota vei miehet rintamalle, jolloin naiset paikkasivat miesten töitä kotirintamalla. Sitä varten tarvittiin käytännöllisiä työvaatteita. Työasuista uudet leikkaukset siirtyivät juhlamekkoihin.
Maailmansodasta toipuvat ihmiset halusivat tanssia ja juhlia. Muotitansseiksi tulivat Charleston ja Foxtrot.
Pukeutumisen hätkähdyttävin muutos oli hameen helman lyheneminen. Helma saavutti polven, koska tanssiessa jalat tarvitsivat tilaa liikkua.
Kiristävä vyötärö katosi leikkauksista. Malleista tuli suorakaiteenmuotoisia, jopa säkkimäisiä. Ideoita haettiin arkkitehtuurista sekä art décon sisustustyylistä.
Suuri vaikutus oli ajan avantgardistisella taiteella. Kubismi, fauvismi, konstruktivismi ja Sergei Djagilevin Venäläisen baletin asut heijastuivat kankaiden kuviointiin.
Suunnittelijat hakivat ideoita myös Afrikasta, Etelä-Amerikasta, Kiinasta ja Venäjältä. Idästä muotiin hiipivät haaremihousut, kimonot, turbaanit ja tunikat.
Artikkeliin liittyvät
Tallinnan taidevinkkejä: Taidenäyttelyitä Tallinnassa 7.11.2014
Naisten hiukset lyhenivät polkkatukaksi, ja ihanteeksi tuli hoikka, urheilullinen nainen. Uusi elämäntyyli korosti myös terveellisyyttä. Naiset alkoivat käydä uimassa, joten heille piti suunnitella käytännöllisiä uimapukuja.
Pariisi oli jo tuolloin maailman muotikaupunki ja hyvän maun symboli. Coco Chanel avasi muotitalon Pariisissa. Muita tunnettuja suunnittelijoita olivat Jean Patou, Jeanne Lanvin ja Callot Soeurs, joiden tyylinäytteitä on mukana Kumun näyttelyssä. Monet Venäjän vallankumousta 1917 paenneet venäläiset suunnittelivat art déco -tyylisiä asuja kuten Sonia Delaunay.
Art déco -tyylin huippukausi kesti vain kaksitoista vuotta. Kumun näyttely tarjoaa hienon näytteen tyylisuunnasta.